torstai 6. helmikuuta 2020

Tunnetila

Kun meillä treenataan, sen useimmiten kuulee. Dansku vuotaa jonkun verran vinkumalla. Olen vähän saanut sitä karsittua pois, mutta se on tuntunut mahdottomuudelta, kun minulla ei ole ollut oikeita työkaluja sen poiskitkemiseksi. Ennen kuin tutustuin eläintenkouluttaja -opiskelujeni kautta yhteen nykyiseen ystävääni, minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuinka voisin lähteä muokkaamaan Danskun tunnetilaa meidän yhteisessä tekemisessä. Danskuhan on tosi kiihkeä siinä kohtaa, kun aletaan tottistella.

Kävimme Danskun kanssa keskiviikkona Suomenselän palveluskoirien treeneissä mukana, kokeilemassa voisiko siellä olla meille sopiva treeniporukka. Mehän ollaan oltu vailla treeniporukkaa tästä lähialueelta koko se aika, kun ollaan asuttu täällä suunnalla. Googlaamalla en ole oikeastaan löytänyt mitään tarkempaa tietoa koko Suomenselän palveluskoirista, mutta sattumalta tuli työkaverin kanssa aihe puheeksi ja päästiin käymään vierailevina tähtinä treeneissä mukana.

Tuntui että ensimmäistä kertaa meillä oli sellaista treeniseuraa, jolla oli kokemusta samankaltaisista koirista, mitä Dansku. Ja saatiin sellaisia vinkkejä, joista voisi olla hyötyäkin ja jotka voisivat edesauttaa Danskun tunnetilan työstämistä. Itse en ole tajunnut hakea sitä mihinkään muuhun kuin perusasentoon ja seuraamiseen, vasta noissa treeneissä tajusin, että tietenkin se tunnetila haetaan ihan kaikkeen muuhunkin. Ihan kaikki on osa sitä tekemistä ja kokonaisuushan siinä vaikuttaakin. Ei saatu vinkkiä heitellä koiralle palloa niin kauan että se rauhoittuu - tämäkin kokeiltu, Dansku noutaisi palloa loppuelämänsä jos siihen leikkiin lähtee. Minä itse olen vähän sellainen sählä ja touhottaja. Dansku päinvastoin odottaa jotain muuta käytöstä, se kun on vähän sellainen tosikko ja haluaa että hommat tehdään just silleen kun tehdään ja piste. Ei mitään ylimääräistä sählinkiä, se saa sen hermot vuotamaan pihalle hyvinkin nopeasti.

Minua jännitti ihan kauheasti tuollainen treeniporukka, missä yksi tekee ja muut katsoo (jos katsoo). Oli kuitenkin tosi antoisaa, kun joku kertoo miten hänen mielestään on fiksumpaa tehdä joku asia. Ensin tehtiin Danskun kanssa seuraamista ja luoksetulo just niin kuin sähläten usein tehdäänkin. Nyt se varmaan korostui vielä lisää, kun mua jännitti hirveesti. Sitten saatiin vinkkiä siihen, kuinka meidän oikeesti kannattaisi lähteä sitä tunnetilaa työstämään ja hakemaan koiralta sitä rauhallisuutta tekemiseen. Kyllähän mä joskus olen niitä asioita vaatinut, mutta nyt siitä on tullut vaan sellainen sähläysrinki. Ensinnä oltiin tarkkoja siitä, että kun pyydän Danskun maahan (oli sitten huilimaahanmeno tai tarkka maahanmeno) niin sieltä lähdetään oikeasti vasta sitten kun käsky käy ja tunnetila on oikea.

Dansku osaa hakea tunnetilaa tosi hienosti sitten, kun oivaltaa mistä on kyse. Luulisin sen olevan tämän asian suhteen hyvinkin kehityskelpoinen, mutta katsotaan kuinka päästään edistymään!

3 kommenttia:

  1. Ihanaa lukea näitä treenijuttuja ja oivalluksia. :) tsellekin tullut aika iso murros kaikkeen tekemiseen ja muuhun opettamiseen, etten oikein osaa jäsentää ajatuksia vielä niistä. Lempille on tullut aivan ehdottomaksi aktivointimatto treeneihin mukaan, hakeutuu siihen jo melko usein itse kun ei ymmärrä kunnolla tai väsyy. Yritin taukomattoa, mutta se jotenkin myrkyttyi eikä rauhoittanut ollenkaan, oli vain osa suorittamista ja meni herkästi haukkumiseksi. Agilityhallissa on kuitenkin jalallinen peti, joka on selvästi juuri paljon konkreettisempi Lempille ja se rakastaa sitä, hakeutuu siihen itsekseen ja näyttää jopa levolliselta siinä maatessaan. Nyt mulla odottaa postissa oma jalallinen peti ja en malta odottaa sen testaamista rallyssä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta on jotenkin kauheen kiva pitkästä aikaa kirjoittaa asioita ylös. Jotenkin sitä tulee myös ehkä vähän syvällisemmin itse myös sisäistettyä niitä. Ehkä se myös kannustaa tekemäänkin, jotta pääsee näkemään kehitystä!

      Jonkunlainen taukomatto tms on ollut mullakin pitkän aikaa harkinnan alla opetella koirien kanssa. Oon vaan ollut tosi huono järjestelemään sitä mun mielessäni toimivaksi. Pystyn nimenomaan kuvitella sen just tollaiseksi osaksi suorittamista ihan ilman sitä sen oikeaa käyttötarkoitusta. Pitäis varmaan jäsennellä asia kunnolla mielessään koulutusta ajatellen ja sitten testata ennen tuomitsemista :D

      Poista
    2. Kyllä se taukopeti on oikeasti todella hyvä konsepti! Heti kun tehtävä on liian vaikea koiralle niin se voi hakeutua pedille ja pyytää tauon tekemiseen omalla valinnallaan. Treenit ei polta koiraa heti loppuun ja on motivaatiota jatkaa tekemistä. Viimeksi tuli myös huomattua, että vaikka oli taukopetiä niin nenä jäi haistelemaan maata entistä enemmän. Päätettiin lopettaa siihen hinkkaaminen, muutama palkkaus pedille ja päätettiin treenit levollisin mielin. :)

      Poista

Jamosch Dana "Dansku"

Dansku muutti minun luokseni loppukesästä 2014. Olen lapsuuteni kasvanut saksanpaimenkoirien keskellä ja minulla oli suuri salainen haa...