keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Irtiotto arjesta

Käytiin parin päivän mökkilomalla Karjalohjalla äidin luona. Saatiin töistä vapaata, joten oli hyvä lähteä reissuun pariksi päiväksi. Juhannuksesta alkaa vähän kiireisempi aikakausi töissä.

Dansku oli maailman onnellisin päästessään uuden vesilelunsa kanssa uimaan ja Toivokin laskettiin muutamaan kertaan polskimaan. Toivo yllätti minut suuresti ollakseen göötti. Se tuli kyllä uimaan mikäli sen laski veteen. Itse ei tullut sinne, mutta ei pahakseenkaan pistänyt jos sen nosti. Danskun perässä opetteli uimaan rantaan ja muuten ui minun luokseni.

Eilen käytiin viemässä Alma Fiskarsin eläinlääkärille luustokuviin. Kaikki muu näytti hyvältä, paitsi lonkissa oli löysyyttä. Nyt jännityksellä odotamme tuloksia takaisin kennelliitosta. Sinne lähetettiin siis lonkka-, kyynär- ja selkäkuvat (LTV, VA).

Yritän muistaa laittaa myöhemmin kuvia tänne lisää. Nyt loppuun kimppakuva koirista!


sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Miljoonakoira 2017

Danskun näyttelystä on nyt kulunut viikko, eli korkea aikakin kirjoittaa siitä jo jotain! Kävimme siis Tuurin Miljoonakoirassa Leni Finnen arvosteltavana 11.6. Tavoitteena oli hakea se harrastus-hyvä, mutta se jäi tällä kertaa saamatta. Katsellaan jos jossain kohti pyörähdettäisiin uudelleen näyttelykehässä!

Dansku sai siis näyttelystä tyydyttävän suhteellisen hyvällä arvostelulla. Tuomari ei valinnut rodussa lainkaan rotunsa parasta eikä tainnut jakaa edes yhtäkään erinomaista. Kumpikin avoimen luokan narttu sai tyydyttävän, nuorempi narttu hyvän ja tuli siellä pari erittäin hyvääkin jossain kohti. Olen todella tyytyväinen Danskun esiintymiseen ja käyttäytymiseen kehässä. Sain sen esiintymään siellä meidän alkutilannetta paremmin ja liikuttiin ilman laukkahyppypomppuja. Liikkeetkään ei olleet ihan vakavaa tokoseuraamista, vaikka katsekontaktia Dansku ottikin aikalailla.

Danskun näyttelyarvostelu: "Ok mittasuhteet. Sopiva luusto. Melko kevyt kokonaisuus. Oikealinjainen pää. Suuret lähes pyöreät silmät häiritsevät ilmettä. Hyvä kaula ja ylälinja. Riittävä eturinta. Oikeamallinen rintakehä. Melko periksi antavat ranteet. Hieman jyrkkä lantio. Ok takakulmaukset. Pitkät litteät käpälät. Liikkuu takaraajat täysin rungon alla. Köyristää voimakkaasti lanneosaa."

Ennen meidän kehävuoroa minulle tuli juttelemaan joku käyttölinjaisia saksanpaimenkoiria kasvattava nainen. Kehui Danskun pään nätiksi ja sanoi, että hänen silmään Dansku olisi erittäin hyvän arvoinen koira. Tuli niin hyvä mieli! Danskulla on omat nätit piirteensä ja joku muukin tykkäsi niistä.

Käytiin myös muutama viikko takaperin mätsärissä kummankin koiran kanssa. Toivo oli pienten punaisten PUN3 ja Dansku isojen aikuisten SIN-. Dansku pudotettiin nauhakehässä viimeisenä ja Toivo esiintyi yhtä iloisena kuin aina! Toivo vaan niin yli kaiken rakastaa näyttelyjuttuja. Sen kanssa onkin ilo käydä kehässä. Eilen sillä oli 2v synttärit ja se on nyt ilmoitettu avoimeen luokkaan näyttelyyn. Tarkoitus olisi käydä tavoittelemassa sitä viimeistä sertiä! Katsellaan mitä siitä tulee ja minne muualle sitä nyt voisinkaan ilmoittaa.

maanantai 22. toukokuuta 2017

Toivo aloittaa agilitykoirana

Mä oon niin huono kirjoittamaan tänne nykyään. Siinä asia, josta ei pääse yli eikä ympäri. Voin yrittää taas vähän aktivoitua, mutta se taas ei ole tae yhtään millekään. Todennäköisesti blogi hiljenee viikon sisään taas hyväksi aikaa.

Ollaan oltu nyt yli vuosi ähtäriläisiä. Minä ja koirat. Järkkyä. Tultiin tänne muutamaksi kuukaudeksi miettimään mitä voitais tehdä seuraavat vuodet. Ja täällä jumitetaan edelleen. Työsopimus on kirjoitettu ja jatkan Kotieläintilalla eläintenhoitajana ainakin tämän vuoden loppuun asti. Mun ei pitänyt ylipäätään tehdä oman alan töitä päivääkään, kun ne oli niin tiukassa. Saa olla erittäin tyytyväinen tähän hetkeen.

Ollaan päästy tekemään Danskun kanssa rallytokoa, hakua, esine-etsintää ja tokoa. Pitäis alkaa myös perehdyttää sekä itseä että koiraa näyttelykehässä juoksemiseen. Ilmoitin Danskun Tuuriin Miljoonakoiraan Leni Finnen arvosteltavaksi. Tiukka täti vastassa siellä. Harmaa pieni kippurahäntäinen tyttö pääsee anelemaan hyvää arviointia. Olen selannut saksanpaimenkoirien rotumääritelmää läpi ees taas sekä katsonut tuomarin antamia laatumainintoja käyttölinjaisille koirille. Ei auta kuin pitää sormet ristissä ja toivoa parasta ;) Dansku ei osaa seisoa käskystä, sitä en voi asetella tai se painuu maihin. Ollaan harjoiteltu kehässä juoksemista ja ollaan saatu raviakin laukan sijasta aikaan. Tuntuu vaan ihan tumpelolta tuollaisen kanssa harjoitella näyttelyjuttuja, kun se on ollut sellainen gööttien juttu aina.

5v 1kk
Danskun kanssa ollaan alettu myös harjoitella noutoa uudelleen. Vihdoin tuli kyllästyminen kapulan mälvämiseen ja pureskeluun nostossa/palautuksissa. Ollaan pilkottu nouto osiin eikä toistaiseksi tehdä sitä kokonaisena liikkeenä. Ainoastaan kapulan pitoa istuen+liikkeessä, kapulan nostoja maasta, kapulan kanssa kävelyä eteen istumaan. Varmaan ihan mettään mennään taas, mutta ainakin toistaiseksi nämä osat sujuu paremmin kuin meidän nouto ikinä kokonaisuutena.

Toivo on käynyt nyt agilityn alkeiskurssia Kuortaneella ja meillä on ollut niin hauskaa! Olin ihan unohtanut kuinka kivaa agility oikeasti onkaan. Meillä on kurssia takana nyt 4/6 kertaa ja ollaan kehitytty huimasti. Itseä on päässyt sellainen pieni agilitykärpänen nyt puremaan ja tarkoitus olisi yrittää jatkaa tätä harrastelua, sitä vaan en tiedä että missä ja miten tämän jälkeen.

Ihan alkeissahan me ollaan, mutta sitä varten alkeiskurssia käydäänkin. Ollaan harjoiteltu uusia esteitä, ohjaajan kummallakin puolella kulkemista, eteenlähetyksiä ja käytetty aikaa agilitykontaktien opetteluun. Ensimmäistä kertaa olen päättänyt olla hoppuilematta kontaktiesteiden kanssa ja yritän malttaa harjoitella kontaktiasentoa riittävän paljon ennen esteille kiirehtimistä. Keppien kanssa mennään verkoilla eteenpäin. Vinnan kepit eteni niin huisin hienosti verkoilla, että olen päättänyt yrittää samaa tekniikkaa Toivonkin kanssa - onni että Mäyrystä löytyy verkot kepeille! Katsellaan nyt mitä tästä sitten ikinä tuleekin, ainakin ollaan päästy siihen tavoitteeseen että kummallakin on oikein hauskaa.

Voihan furunkuloosi

Ihmettelin pitkään märkiä läiskiä sängyllä, sohvilla ym., kunnes osasin yhdistää ne Toivon nuolemiseen. Olin jo päättänyt hakea apteekista sille närästyslääkettä varmuuden varalle, kun huomasin sen nuolevan nimenomaan yhtä tassuaan. Pikainen kurkkaus, googlettelua ja eläinlääkäriin soittelua. Punainen märkivä varpaanvälitulehdus.


Moneen kertaan meinannut iskeä sellainen epätoivo siitä, kuinka tuo ikinä tulee parantumaan. Nyt olen alkanut saada uskoa paranemiseenkin. Saatiin eläinlääkäristä kuuri canofiteä tassuun. Sitä laitetaan muutama tippa aamuin illoin siihen asti, että tassu on ollut kunnossa jonkin aikaa. Olen hankkinut Toivolle puhallettavan kaulurin, joka estää vähän etutassun nuolemista. Alkuun pidin tassussa sukkaa tai muovipussia suojaamassa sitä Toivon nuolemiselta. Tämä oli kuitenkin vähän huono ratkaisu - sukan pystyi nuolla märäksi ja jättää muhimaan sekä muovipussin saattoi laittaa liian tiukaksi ja tästä syystä tassu saattoi turvota.


Kuuleman perusteella furunkuloosi on aika herkästi uusiutuvaa sorttia, joten toivon nyt kovasti ettei tästä tule meille jokavuotista riesaa. Onneksi loskasäät taitaa nyt vihdoin olla ohi, joten paraneminen tuntuu itsestä vähän todennäköisemmältä. Tassu ei mene lenkillä aina ihan märäksi ja likaiseksi eikä sitä tarvitse olla joka välissä pesemässä. Alkuun tein sille enemmän betadine -pesuja, kun nyt taas olemme pitäytyneet lähinnä vedellä suihkuttelussa ja huolellisessa kuivaamisessa.

Ensimmäisenä ajattelin ruoka-aineallergioita, olin laittamassa Toivoa eliminaatiodieetille ja epäilin tietysti kaikista pahinta. Nyt on saanut itsensä taas rauhoitettua sille tasolle, että se ei välttämättä olekaan mitään kovin vakavaa. Pystyy hengittämään rauhassa ja toivoa, ettei tämä toistu enää vaan olisi kerralla selvä ;) Jos tästä tulee meille pidempää riesaa, niin siinä tapauksessa tietysti lähdetään miettimään syitä tarkemmin. Tämä yksi kerta on hyvin voinut johtua vaan niin märistä keleistä ja siitä, kun joku on vähän huono kuivaamaan joka ulkoilun jälkeen koirien tassuja huolella!

tiistai 18. huhtikuuta 2017

Vaasa KV

Vietettiin tässä vasta viikonloppu Vaasassa. Lauantaina oli KV-näyttely ja siitä mentiin yöksi hotelliin.

Toivolle tällä kertaa näyttelystä sen toinen sert! Sijoitus oli NUO-ERI NUK1 SA PU2 SERT VACACIB. PU1 oli Hans, joka oli vasta saanut cacibit kasaan eli Toivon varacacib muuttuu vielä oikeaksi cacibiksi :)

Alma sai tällä kertaa näyttelystä vain JUN-H. Tuomari takertui kovasti sen kokoon ja etuosaan. Mutta oli Almalla kuitenkin hyvät silmät ja kaula ;)

Seuraavaa näyttelyä en tiedäkään minne lähtisin Toivon kanssa. Danskulle on näyttely tiedossa, mutta siitä puhunkin lisää vasta kun se on likellä!

Alma lähtee ylihuomenna takaisin omaan kotiin (nyyhkis) ja meille tulee niin rauha kotiin. Tulee varmaan ihan jäätävä ikävä sitä, sillä on luonteensa puolesta niin kiva koira! Onneksi sen voi käydä varastamassa takaisin kylään heti kun mieli tekee ;) Nyt meillä on ollut sunnuntaista asti hoidossa Martta ja Sylvi. Sopivat laumaan porukkaan oikein hyvin!

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Korpilahden ryhmänäyttely 19.3.

Käytiin 19.3. Korpilahdella ryhmänäyttelyssä Toivon ja Alman kanssa. Kun aikataulut julkaistiin, niin samalla tuli ilmi tuomarinmuutos. Olin ilmoittanut koirat Korpilahdelle, sillä halusin päästä katsomaan minkälaisista koirista Perttu Ståhlberg tykkää. Tuomariksi vaihtui kuitenkin Harto Stockmari ja päätettiin kaikesta huolimatta lähteä näyttelyyn.

Harto Stockmari oli ilmeisen tiukka setä, joka katseli erityisesti koiran liikkeitä. Hän jakoi näyttelyssä 2xH, 2xEH ja 2xERI SA. Uroksia oli paikalla 3 kappaletta ja narttuja samat 3 kappaletta. Toivo ja Alma saivat kumpikin näyttelystä erittäin hyvät. Pääsin myös tapaamaan Tiitin sievän veljentyttären, joka sai näyttelystä hyvän. Kukaan koirista ei ollut omasta mielestäni hyvän arvoinen, ei kaikki ehkä erin koiria mutta että hyvän.. No, jokaisella tuomarilla oma näkemyksensä ja sitä tulee arvostaa!

Toivo oli siis NUO-EH NUK1 ja Alma JUN-EH JUK2. Sievät koirat kyllä voittivat näyttelyn ja palkinnot menivät oikeaan kotiin! Me jäädään nyt odottelemaan seuraavaa näyttelyä, joka onkin jo ensi viikolla. Ollaan matkalla Vaasaan näyttelyyn ja yövytään samalla hotellissa. Sitä seuraavasta näyttelystä ei ole vielä tietoa, mutta mietitään mietitään kaikenlaista! Sesonkiaika lähestyy kovaa vauhtia töissä, mutta kunhan Tuurin näyttelyyn edes päästäisiin niin olisin kovin tyytyväinen.

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Kauhavan ryhmänäyttely 18.2.

Eilen käytiin Kauhavalla ryhmänäyttelyssä. Tänne oli ilmoitettu Toivo ja Alma. Tuomarina oli Susanne Wendell, joka oli tuomaroinut gööttejä vain kerran aikaisemmin KoiraNetin tilastoiden mukaan. Tällöin näyttelyssä ei valittu ollenkaan parasta urosta ja jakoi osallistuneille koirille erittäin hyvää ja erinomaista. Keskustelupalstoilta oli otettu selvää, että kyseessä on hampaista tarkkana oleva tuomari. Almallahan on siis kaksi hammaspuutosta (yksi P1 ja yksi P3). Alman suhteen ei ollut mitään odotuksia näyttelyssä, mutta Toivolle toivottiin tietysti sertiä.

Toivo oli ensimmäinen koira kehässä saaden erinomaisen ja SA:n. Siinä vaiheessa en tiennyt itse mitä ajatella - näyttelyssä oli vain yksi toinen uros, joka oli valioluokassa. Ihan loistofiilis ymmärtää, että Toivo saa sertin! Toinen uros sai myös erinomaisen ja SA:n. Paras uros -kehässä tuomari vuorostaan ilmoitti Toivon voittavan! Sanoi Toivon liikkeiden olleen paremmat. Oli ihan loistofiilis, mutta kauaa ei kerennyt asiaa sulatella, kun piti kiirehtiä hakemaan Alma häkistä ja tehdä koiranvaihto. Alma oli nimittäin ensimmäinen junioriluokan narttu.
Junioriluokan narttuja oli näyttelyssä 4 kappaletta. Alma kävi ensimmäisenä arvosteltavana ja sai erinomaisen. Seuraavana kehään meni Tiitin veljen tytär, Kompiaisen F -pentu. Se sai myös erinomaisen. Tämän jälkeen sinne meni kaksi Wäliharjun I -pentua, jotka saivat erittäin hyvän. Oli tosi hieno fiilis kelata, että Alma on ainakin junioriluokan toiseksi paras! Koiria juoksutettiin kierros kehän ympäri ja tuomari vaihtoi kahden viimisen nartun järjestystä. Alma oli ensimmäinen, voitti junioriluokan nartut ja sai SA:n. Meidän pieni ruma ankanpoikanen! Sain hetken aikaa rauhoittua ja hengittää ennen paras narttu -kehää. Tänne pääsi meidän lisäksemme myös yksi avoimen luokan narttu. Paras narttu -kehässä Alma oli toiseksi paras narttu, saaden varasertin. Alma hävisi todella hienolle Sutulle, joka valioitui saadessaan viimeisen sertinsä. Tuomari totesi Alman kerkeävän vielä viedä hienoja näyttelysijoja myöhemmin kehittyessään ja että tällä kertaa oli vanhemman nartun oikeus viedä parempi sija.
Paras narttu -kehästä kiiruhdin vaihtamaan jälleen koiran. Oli aika valita näyttelyn paras koira. Koiria juoksutettiin pari kierrosta ympäri ja lopulta tuomari antoi minulle ROP -ruusukkeen. Toivo oli Kauhavan näyttelyn kaunein länsigöötanmaanpystykorva! Tuomari erikseen kehui minulle vielä kaunista koiraani. Mieli oli aivan loistava, sillä en voinut ikinä kuvitella Toivon pärjäävän niin hyvin. On se omaan silmään ollut niiin hieno ja oli ihanaa että nyt tuomari oli siitä samaa mieltä minun kanssani! Alman menestykseen olen myös todella tyytyväinen. On silläkin ihan sievä rakenne, mutta että noin nätti tämän tuomarin mielestä. Tuomari oli siitä täysin varma, että Alma tulee valloittamaan kehiä myöhemmin. Toivottavasti joku muukin tuomari on sitä mieltä vielä ;)
Ryhmäkehissä Toivolle ei enää tullut menestystä, mutta minun päiväni kruunasi jo rotukehän hieno menestys. Nyt pärähti Toivon valiokello käyntiin. 1/3 saavutettu, vielä kaksi jäljellä ;) Seuraavan kerran mennään käymään Korpilahden ryhmänäyttelyssä 19.3. ja mahdollisesti Vaasan KV-näyttelyssä 8.4. Kaikki vielä mietinnässä. Tuuriin mennään myös kesäkuun alussa ja kovasti mieli halajaisi Ouluun heinäkuun alussa.